Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry

Järjestöjen ja kuntien yhteistyöllä kohti asiakaslähtöisiä palveluiden hankintoja

Kuva: Sari Naappi

Kilpailutus uhkaa heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten palveluja ja niitä tuottavia järjestöjä

Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille palveluja tuottavien järjestöjen perinteiset vahvuudet kuten yleishyödyllisyys, kansalaislähtöisyys ja heikompien auttamishalu ovat joutuneet ahtaalle ja muuttuneet palvelutuotantomarkkinoilla rasitteeksi. Palvelujen kilpailutus pirstoo palveluja, katkoo hoitoketjuja, uhkaa palvelujen laatua ja jättää ihmisiä palvelujen ulkopuolelle. Palvelujen laatu on heikentynyt eikä asiantuntijuutta ole kyetty tarjoamaan. Kun palvelu on jaettu useammalle tuottajalle, millään tuottajalla ei ole resursseja tarjota moniammatillista tukea asiakkaille.

Tällaisia päätelmiä tehdään dosentti Sakari Möttösen selvityksessä, joka perustuu 14:sta keskisuomalaisesta järjestöstä kerättyihin tietoihin ja järjestöjohtajien haastatteluihin. Järjestöt tuottavat palveluja yhteiskunnassa heikossa sosiaalisessa asemassa oleville ihmisille. Asiakkaina on mm. asunnottomia, työttömiä, päihdeongelmaisia, kriisiapua tarvitsevia, maahanmuuttajia, turvakotiasiakkaita ja kehitysvammaisia. Järjestöjen asiakkaille on kasaantunut monia ongelmia ja he tarvitsevat palvelujen ohella muuta apua kuten vertaistukea ja vapaaehtoisten auttamista.  Palvelun tilaaja saa järjestöltä kaupan päälle paljon sellaista työtä ja osaamista, jolle ei ole erikseen laskettu hintaa. Tätä ei järjestöjen mukaan nimeksikään noteerata kilpailutuksissa, vaikka sosiaalisia kriteereitä voisi hyvin käyttää kilpailutuksissa.

Selvityksessä mukana olleiden keskisuomalaisten järjestöjen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljoonaa. Niissä on töissä lähes 600 ihmistä, minkä lisäksi lähes 300 ihmistä tekee vapaaehtoistyötä. Rekisteröityjä asiakkaita on 23 000. Sen lisäksi näiden järjestöjen tilaisuuksissa, avoimissa kohtaamispaikoissa, ruokapalvelutoiminnassa, kierrätyskeskuksissa ym. toimipaikoissa käy vuosittain n 100 000 ihmistä. Järjestöt ovat huolissaan taloutensa kehityksestä. Kokonaisuudessaan järjestöjen talous oli vuonna 2018 n. 180 000 euroa alijäämäinen. Talous on monilla kannattavuuden rajamailla, eikä järjestöillä ole puskureita investointeihin markkinatoimijoita vastaan.

Vaikka kyseessä on 14 järjestön otos, selvityksen tulosten voi katsoa kuvaavan yleisemmin palveluja tuottavien järjestöjen tilannetta. Keski-Suomessa on rekisterien mukaan 64 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa järjestöä, joista suurin osa (47) tuottaa sosiaalipalveluita.

Kilpailutukset ovat pääasiassa epäonnistuneet ja aiheuttavat riskejä kaikille osapuolille

Keskisuomalaisten järjestöjen mielestä markkinasuuntaus ja lisääntyvä kilpailutus uhkaavat niiden tulevaisuutta. Kilpailutuksessa häviäminen uhkaa joidenkin järjestöjen olemassaoloa. Markkinasuuntauksen seurauksena järjestöt ovat myös saaneet yrityksiltä ostotarjouksia. Lisäksi kilpailutukset ovat saattaneet järjestöt keskinäiseen kilpailutilanteeseen perinteisen yhteistyön sijaan.

Järjestöjen mielestä kilpailutukset, joita on tehty pääosin Jyväskylässä ovat, ovat epäonnistuneet. Pääasiana on pidetty, että kilpailutukset tehdään tiukasti hankintalain ja hankintaohjeen mukaisesti. Lain suomia joustavia hankintatapoja ei ole käytetty. Myös sosiaalipalveluista vastaavat viranhaltijat, joita selvityksessä haastateltiin, kohtaavat kilpailuttamispaineen.

Kilpailutus aiheuttaa riskejä kaikille osapuolille.  Yhteinen riski on se, että kun palvelu avataan kilpailutukselle, sitä on vaikea palauttaa suorahankinnaksi. Tilaajan kannalta kilpailutuksissa voidaan nähdä useita riskejä: kokonaisuuden hallinta vaikeutuu ja palveluketjut katkeavat, valvonta ja kustannukset lisääntyvät tai epäpätevät tuottajat eivät selviä tehtävästään, jolloin kaupungin on otettava tehtävä itselleen. Palvelun tuottajalle kilpailutuksessa häviäminen saattaa aiheuttaa palvelutuotantotehtävän tai koko järjestön toiminnan loppumisen. Samalla loppuu myös ainakin osa yleishyödyllisestä toiminnasta ja järjestötoiminnan eettinen perusta horjuu. Pitkäjänteinen suunnittelu ja palvelujen kehittäminen vaikeutuu, kun tuottajia kilpailutetaan määräajoin.

Asiakkaan asemasta huolehditaan viisaalla ja asiakaslähtöisellä hankintalain soveltamisella

Sote-palvelujen järjestämiseen on useita tapoja, ja tilaajalla on laaja harkintavalta hankintamenettelyn valinnassa. Järjestämistavasta riippumatta tulisi aina panostaa siihen, että palvelut ovat joustavia, muokkautuvia ja pitkäkestoisia. OTM Susanna Lehti korosti seminaariväelle sitä, että asiakkaan asemasta huolehditaan viisaalla ja asiakaslähtöisellä hankintalain soveltamisella. Kilpailutukseen liittyviä ongelmia voidaan ratkaista yhteistyöllä hankintoja tehtäessä. Järjestöillä on etenkin heikommassa asemassa olevien ihmisten palveluista sellaista asiantuntemusta, jota ei muilla ole.

Kohti kuntien ja järjestöjen kumppanuutta

Hyvinvointivaltion keskeinen ominaisuus on ollut järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyö heikompiosaisten auttamisessa. Jyväskylän kaupungissa arvostetaan järjestöjen tuottamia palveluita. Selvitys on otettu kaupungissa hyvin vastaan. Vuoropuhelua tiivistetään ja hankintalain suomia mahdollisuuksia selvitetään. Kilpailutustarve ei siis nouse asiakkaiden tarpeista tai järjestöjen kyvyttömyydestä tuottaa palveluita vaan hankintalain määräysten tulkinnoista.

Selvityksessä esitetään, että tehdyistä kilpailutuksista tulee tehdä arviointi ennen kuin kilpailutuksia laajennetaan. Arvioinnissa pääpainon tulisi olla asiakasvaikutuksissa ja palvelujen käyttäjien kokemuksissa. Järjestöt ilmaisevat valmiutensa ryhtyä suunnittelemaan kuntien kanssa, miten erilaisia lain sallimia vaihtoehtoisia tapoja tulisi käyttää hankittaessa palveluja heikossa sosiaalisessa asemassa oleville asiakkaille. Samassa yhteydessä koko järjestöjen moninaisuus tulisi avata huomattavasti selvemmin poliittisille päättäjille.  Tilaisuuden lopuksi sovittiin, että asiassa edetään järjestöjen keskinäisellä sekä kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä syksyn kuluessa.

Selvityksen tuloksia esiteltiin maanantaita 23.9 pidettävässä seminaarissa, jossa alustusten pohjalta keskusteltiin järjestöjen edellytyksistä tuottaa palveluja ja julkisen sektorin mahdollisuuksista käyttää erilaisia hankintamenetelmiä. Paikalla oli n. 70 henkeä ja saman verran seurasi tilaisuutta etäyhteyden päästä. 

Selvitysraportti ladattavissa KYTin kotisivuilta: https://www.kyt.fi/julkaisut/

Youtube-linkit Sakari Möttösen ja Jorma Niemelän puheenvuoroihin. Ne ovat katsottavissa jonkin aikaa jälkikäteen.

Tilaisuudessa esitetyt diat:
Dosentti Sakari Möttönen: Järjestöjen palvelut sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamisessa Möttönen 23.9.19
OTM Susanna Lehti: KYT Hankintakoulutus 23092019 Lehti

Lisätietoja:

Sakari Möttönen puh. 050 60967. sp. sakari.mottonen@elisanet.fi
Raili Haaki puh. 050 3046245 sp. raili.haaki@kyt.fi

Jaa tämä sivu sosiaalisessa mediassa:

Artikkelit

KYTin hallitus etsii uutta puheenjohtajaa
Oletko sinä etsimämme henkilö tai tiedätkö erinomaisen ehdokkaan? Ehdota meille uutta puheenjohtajaa! Pitkäaikainen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen hallituksen puheenjohtaja Sakari Möttönen on ilmoittanut väistyvänsä tehtävästä. Valitsemme
Lue lisää
Keski-Suomeen Meijän sote-keskus
Uudessa hallitusohjelmassa puhutaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista, joissa asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen yhdestä paikasta. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ovat
Lue lisää
Yleisö seuraa Sakari Möttösen luentoa Kansalaistoiminnankeskus Mataran Matara-salissa. Kuva Sari Naappi.
Järjestöjen ja kuntien yhteistyöllä kohti asiakaslähtöisiä palveluiden hankintoja
Kuva: Sari Naappi Kilpailutus uhkaa heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten palveluja ja niitä tuottavia järjestöjä Haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille palveluja tuottavien järjestöjen perinteiset vahvuudet kuten
Lue lisää
Uusi PAIKKO® osaamistodistus julkaistu!
Suomen ensimmäinen selainpohjainen, ohjattuun toimintaan tarkoitettu osaamistodistustyökalu julkaistaan 30.8.2019. Osaamistodistus kuvaa havaitut taidot ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti ja se on positiivinen palaute työpaikalla osoitetusta osaamisesta.
Lue lisää