Hankeportfolio: Päättyneet hankkeet

Työllistävä Hevonen

Työllistävä Hevonen

Toteuttaja Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry
Toiminta-aika 1.3.2009 – 31.12.2010
Hankkeen julkaisu (PDF)

Mitä?

Hankkeen tehtävä oli madaltaa hevostalousyrittäjien kynnystä palkata ulkopuolista työvoimaa ja helpottaa heitä saamaan aputyövoimaa. Samalla tarkoituksena oli auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä ja auttaa heitä löytämään piilossa olevia työmahdollisuuksia.

Miten?

Näistä lähtökohdista johtaen hankkeen tavoitteeksi asetettiin alan työvoiman tarpeen ja tukea tarvitsevien työnhakijoiden yhdistäminen. Hankkeella pyrittiin lisäämään talliyrittäjien yhteistyötä ja tietoisuutta siitä, kuinka hyödynnetään erilaisia vaihtoehtoisia työllistämisen muotoja (oppisopimuskoulutusta, palkkatuetun työn mahdollisuuksia, työharjoittelua, työkokeiluja) alan työvoimatarpeen täyttämiseksi. Samanaikaisesti hankkeella pyrittiin auttamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia löytämään piilossa olevia työmahdollisuuksia ja tarjoamaan heille mahdollisuutta kokeilla tallityötä yhtenä vaihtoehtona itsensä työllistämiseen. 

Hankkeen kohderyhmää olivat hevosten omistajat, hevostalliyrittäjät ja työttömät alalla olevat ja alalle aikovat henkilöt. Lisäksi kohderyhmään määriteltiin kuuluvaksi heikossa työmarkkina-asemassa olevat, jotka eivät aio hankkiutua alalle, mutta joiden työllistymisen ja kuntoutuksen osaksi työskentely hevostallilla sopii. Hankkeen määrällisenä tavoite oli saada sijoitettua hevosalan yrityksiin erilaisia väyliä hyödyntäen 25 henkilöä.

Työskentelymuodoiksi hankkeessa otettiin sekä yrittäjien opastaminen vaihtoehtoisista työllistämisen muodoista että työnhakijoiden tukeminen. Hankkeen toteutus piti sisällään laajan joukon erilaisia toimintoja. Prosessi alkoi aina työntekijäehdokkaan haastattelusta ja ensikartoituksesta, jonka perusteella pyrittiin löytämään hänelle sopiva tallityöpaikka. Tämän jälkeen otettiin yhteyttä talliyrittäjään, joka piti perehdyttää ja valmentaa esimerkiksi tulevaan harjoittelujaksoon (sisältäen esimerkiksi paperiasioissa auttamisen). Talliin käytiin tutustumassa yhdessä työntekijäehdokkaan/harjoittelijan kanssa ja häntä pyriittiin samalla kannustamaan ja ohjaamaan. Hanketyöntekijän avustuksella laadittiin sopimus, johon asetettiin työjakson tavoitteet. Työjakson päätteeksi osallistuttiin talliyrittäjän ja työntekijän palautekeskusteluun ja panostettiin jatkosuunnitelmien laatimiseen, jottei työnhakija jäisi jakson loputtua tyhjän päälle, vaan voisi edetä polullaan. 

Hankkeessa toimittiin yksittäisten asiakasprosessien ohella siten, että tietoa työllistämisestä jaettiin talliyrittäjille ja potentiaalisille työhön tulijoille keskitetysti. Tässä tarkoituksessa toimivat mm. talliyrittäjien koulutusillat ja Hevostallien positiiviset vaikutukset -esittelypäivä ravien yhteydessä.

Hankkeessa ensimmäisten toimintojen joukossa ennen asiakasprosesseja oli talliyrittäjien kartoittaminen ja niiden työvoiman tarpeen selvittäminen. Mukaan hankkeeseen otettiin kriteerien mukaan sellaiset yrittäjät, joiden katsottiin toimivan ammattimaisesti ja omaavan valmiudet toimia ns. työpaikkavalmentajana ja voivan tarjota jatkotyöllistymismahdollisuudet esimerkiksi työharjoitteluun tulijalle. Hanketta työllisti runsaasti myös asiakkaiden eli työnhakijoiden etsintä. Työntekijät valikoituivat loppujen lopulta melko sattumanvaraisesti siten, että suurelta osin he ottivat itse yhteyttä hanketyöntekijään kuultuaan projektista. Heitä löydettiin myös yhteistyökumppaneiden avustuksella.  

Hanke oli julkisuudessa esillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti, näkyvyyttä saatiin mm. YLE:n alueuutisissa, erilaisten tapahtumien yhteydessä Killerin raviurheilukeskuksessa, eri medioissa ja Aalto-salilla Jyväskylässä. Hanke oli mukana syksyllä 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Sadonkorjuu-seminaarissa. Hanke oli esillä internetissä kahdella hevosalan sivustolla ja näkyvyyttä lisäsi myös oman Facebook -ryhmän perustaminen hankkeelle. Hankkeella oli myös oma internetblogi, jossa oli paljon tietoa hankkeen toiminnasta ja myöhemmin myös hyödyllistä materiaalia työnhakijoille. 

Hankkeesta laadittiin esite ja asiakaskortti, joita jaettiin hevosalan tapahtumien yhteydessä. Julkisuudessa esillä olon rinnalla hankkeesta tiedottaminen perustui suurelta osin hanketoimijoiden tekemiin henkilökohtaisiin yhteydenottoihin. Henkilökohtaisia esittelyjä hankkeesta tehtiin mm. paikallisraveissa, TE-toimistoissa ja talliyrityskäynneillä. TE-toimistot ja Työvoiman palvelukeskus (TYP) tiedottivat hankkeesta hevosalasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille. Hankkeen sisäistä tiedottamista ohjausryhmälle tehtiin sähköpostitse ja säännöllisissä ohjausryhmän kokouksissa. 

Hankkeessa tehty yhteistyö muotoutui osittain hevosalan ympärille (esimerkiksi alan oppilaitokset), mutta toisaalta yhteistyökumppaneina myös työllistämiseen liittyvät tahot olivat hankkeelle varsin olennaisia. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat mm. TE -toimistot ja muut työllistämisviranomaiset, kuntien sosiaalitoimistot, eri projektit, kuntien lomituspäälliköt, oppisopimustoimistot, Kaustisten ravikoulu, Hevostietokeskus, kunnat ja jotkin Keski-Suomen yhdistystoimijat. Lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä muutaman opiskelijan kanssa opinnäytetöiden merkeissä. 

Hankkeen toteutuksessa osoittautuivat hyödyllisiksi olemassa olleet yhteistyöverkostot ja hevosalan kentän tuntemus. Olemassa olevat verkostot talleihin ja hevosihmisiin auttoivat kontaktien luomisessa ja myös ns. yhteistyötallien löytämisessä merkittävällä tavalla. 

Miksi?

Hankkeen lähtökohtana olivat havainnot siitä, että hevostilojen määrä on kasvussa ja samoin niillä käytettävän työvoiman tarve kasvaa ja monipuolistuu. Toisaalta talliyrittäjien huomattiin kokevan työllistämiseen liittyvissä asioissa ongelmia, jollaisia ovat esimerkiksi sopivasti koulutetun työvoiman huono saatavuus ja esimerkiksi pienillä talliyrittäjillä kynnys palkata ulkopuolista työvoimaa, vaikka aputyövoiman tarvetta olisikin. Talleilla olevat työtehtävät ovat monipuolisia, pitäen sisällään niin vaativia ammattitehtäviä kuin aputehtäviäkin, joiden tekemiseen riittää pieni perehdytys. 

Tulokset!

Laadullisesti arvioiden hankkeella pystyttiin lisäämään työttömien ihmisten työnsaantimahdollisuuksia sekä taitoja etsiä, hakea ja suunnitella työtä ja työntekoa. Hanke tarjosi monelle nuorelle mahdollisuuden työkokeiluun, uusien asioiden oppimiseen, työllistymiseen jne. Hankkeella pystyttiin myös vaikuttamaan nuorten asenteisiin työntekoa kohtaan. Toisaalta hankkeella lisättiin kestävällä tavalla hevostalliyrittäjien valmiuksia hyödyntää vaihtoehtoisia väyliä työvoiman palkkaamiseen. Yksittäiset hevostalliyrittäjät saivat ohjausta ja opastusta työllistämiseen. Hankkeella pystyttiin myös kasvattamaan työllistämisviranomaisten tietoisuutta hevosalasta työllistäjänä. 

Laajemmasta näkökulmasta katsoen hankkeen tuloksena syntyi foorumi, josta sekä työtön työnhakija että myös työtä tarjoava yritys saivat olennaista tietoa liittyen mm. työsuhdeasioihin, työharjoitteluun ja oppisopimukseen. Tämän foorumin pysyviksi muodoiksi saatiin syntymään toiminnassa mukana olleiden tallien yhteistyöverkosto, jonka ansiosta toimijat tulevat jatkossa saamaan toisiltaan tietoa ja neuvontaa työllistämiseen liittyvistä kokemuksista ja velvoitteista. Lisäksi hankkeen toiminnan aikana laadittu Internet-blogi tulee hyödyttämään toimijoita jatkossa. 

Hankkeen tuloksena luotiin alalle uudenlainen työmalli, ns. yritysyhteistyö. Siinä työttömiä työnhakijoita ja muita vastaavassa tilanteessa olevia pyritään saamaan työelämään tekemällä tiivistä yhteistyötä työllistävien tahojen (talliyrittäjien) kanssa. Yritysten ja työllistettävien kanssa tehtävää työskentelyä hyvin kuvaava termi on työvalmentaminen. Tämän kaltainen työllistymistä tukeva toimintamalli todettiin hankkeessa tarpeelliseksi ja toimivaksi.  

Määrälliset tavoitteet ylittyivät moninkertaisesti, mm. viimeisen vuoden aikana työnhakijakontakteja oli 65 asiakkaan kanssa ja talliyrityskontakteja lähes 200. Työnhakijoista sijoittui talleille 31 työharjoitteluun, 9 työelämävalmennukseen, 8 oppisopimuskoulutukseen ja 8 palkkatuella. Hanke myötävaikutti 8 työnhakijan etenemiseen ja yhden henkilön voimaantumiseen. Hanke synnytti uusia työpaikkoja 7 ja yrityksiä 2.

Jaa tämä sivu sosiaalisessa mediassa:

Työllistävä Hevonen

Työllistävä Hevonen

Toteuttaja Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry
Toiminta-aika 1.3.2009 – 31.12.2010
Hankkeen julkaisu (PDF)

Mitä?

Hankkeen tehtävä oli madaltaa hevostalousyrittäjien kynnystä palkata ulkopuolista työvoimaa ja helpottaa heitä saamaan aputyövoimaa. Samalla tarkoituksena oli auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä ja auttaa heitä löytämään piilossa olevia työmahdollisuuksia.

Miten?

Näistä lähtökohdista johtaen hankkeen tavoitteeksi asetettiin alan työvoiman tarpeen ja tukea tarvitsevien työnhakijoiden yhdistäminen. Hankkeella pyrittiin lisäämään talliyrittäjien yhteistyötä ja tietoisuutta siitä, kuinka hyödynnetään erilaisia vaihtoehtoisia työllistämisen muotoja (oppisopimuskoulutusta, palkkatuetun työn mahdollisuuksia, työharjoittelua, työkokeiluja) alan työvoimatarpeen täyttämiseksi. Samanaikaisesti hankkeella pyrittiin auttamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia löytämään piilossa olevia työmahdollisuuksia ja tarjoamaan heille mahdollisuutta kokeilla tallityötä yhtenä vaihtoehtona itsensä työllistämiseen. 

Hankkeen kohderyhmää olivat hevosten omistajat, hevostalliyrittäjät ja työttömät alalla olevat ja alalle aikovat henkilöt. Lisäksi kohderyhmään määriteltiin kuuluvaksi heikossa työmarkkina-asemassa olevat, jotka eivät aio hankkiutua alalle, mutta joiden työllistymisen ja kuntoutuksen osaksi työskentely hevostallilla sopii. Hankkeen määrällisenä tavoite oli saada sijoitettua hevosalan yrityksiin erilaisia väyliä hyödyntäen 25 henkilöä.

Työskentelymuodoiksi hankkeessa otettiin sekä yrittäjien opastaminen vaihtoehtoisista työllistämisen muodoista että työnhakijoiden tukeminen. Hankkeen toteutus piti sisällään laajan joukon erilaisia toimintoja. Prosessi alkoi aina työntekijäehdokkaan haastattelusta ja ensikartoituksesta, jonka perusteella pyrittiin löytämään hänelle sopiva tallityöpaikka. Tämän jälkeen otettiin yhteyttä talliyrittäjään, joka piti perehdyttää ja valmentaa esimerkiksi tulevaan harjoittelujaksoon (sisältäen esimerkiksi paperiasioissa auttamisen). Talliin käytiin tutustumassa yhdessä työntekijäehdokkaan/harjoittelijan kanssa ja häntä pyriittiin samalla kannustamaan ja ohjaamaan. Hanketyöntekijän avustuksella laadittiin sopimus, johon asetettiin työjakson tavoitteet. Työjakson päätteeksi osallistuttiin talliyrittäjän ja työntekijän palautekeskusteluun ja panostettiin jatkosuunnitelmien laatimiseen, jottei työnhakija jäisi jakson loputtua tyhjän päälle, vaan voisi edetä polullaan. 

Hankkeessa toimittiin yksittäisten asiakasprosessien ohella siten, että tietoa työllistämisestä jaettiin talliyrittäjille ja potentiaalisille työhön tulijoille keskitetysti. Tässä tarkoituksessa toimivat mm. talliyrittäjien koulutusillat ja Hevostallien positiiviset vaikutukset -esittelypäivä ravien yhteydessä.

Hankkeessa ensimmäisten toimintojen joukossa ennen asiakasprosesseja oli talliyrittäjien kartoittaminen ja niiden työvoiman tarpeen selvittäminen. Mukaan hankkeeseen otettiin kriteerien mukaan sellaiset yrittäjät, joiden katsottiin toimivan ammattimaisesti ja omaavan valmiudet toimia ns. työpaikkavalmentajana ja voivan tarjota jatkotyöllistymismahdollisuudet esimerkiksi työharjoitteluun tulijalle. Hanketta työllisti runsaasti myös asiakkaiden eli työnhakijoiden etsintä. Työntekijät valikoituivat loppujen lopulta melko sattumanvaraisesti siten, että suurelta osin he ottivat itse yhteyttä hanketyöntekijään kuultuaan projektista. Heitä löydettiin myös yhteistyökumppaneiden avustuksella.  

Hanke oli julkisuudessa esillä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti, näkyvyyttä saatiin mm. YLE:n alueuutisissa, erilaisten tapahtumien yhteydessä Killerin raviurheilukeskuksessa, eri medioissa ja Aalto-salilla Jyväskylässä. Hanke oli mukana syksyllä 2010 opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Sadonkorjuu-seminaarissa. Hanke oli esillä internetissä kahdella hevosalan sivustolla ja näkyvyyttä lisäsi myös oman Facebook -ryhmän perustaminen hankkeelle. Hankkeella oli myös oma internetblogi, jossa oli paljon tietoa hankkeen toiminnasta ja myöhemmin myös hyödyllistä materiaalia työnhakijoille. 

Hankkeesta laadittiin esite ja asiakaskortti, joita jaettiin hevosalan tapahtumien yhteydessä. Julkisuudessa esillä olon rinnalla hankkeesta tiedottaminen perustui suurelta osin hanketoimijoiden tekemiin henkilökohtaisiin yhteydenottoihin. Henkilökohtaisia esittelyjä hankkeesta tehtiin mm. paikallisraveissa, TE-toimistoissa ja talliyrityskäynneillä. TE-toimistot ja Työvoiman palvelukeskus (TYP) tiedottivat hankkeesta hevosalasta kiinnostuneille työttömille työnhakijoille. Hankkeen sisäistä tiedottamista ohjausryhmälle tehtiin sähköpostitse ja säännöllisissä ohjausryhmän kokouksissa. 

Hankkeessa tehty yhteistyö muotoutui osittain hevosalan ympärille (esimerkiksi alan oppilaitokset), mutta toisaalta yhteistyökumppaneina myös työllistämiseen liittyvät tahot olivat hankkeelle varsin olennaisia. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat mm. TE -toimistot ja muut työllistämisviranomaiset, kuntien sosiaalitoimistot, eri projektit, kuntien lomituspäälliköt, oppisopimustoimistot, Kaustisten ravikoulu, Hevostietokeskus, kunnat ja jotkin Keski-Suomen yhdistystoimijat. Lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä muutaman opiskelijan kanssa opinnäytetöiden merkeissä. 

Hankkeen toteutuksessa osoittautuivat hyödyllisiksi olemassa olleet yhteistyöverkostot ja hevosalan kentän tuntemus. Olemassa olevat verkostot talleihin ja hevosihmisiin auttoivat kontaktien luomisessa ja myös ns. yhteistyötallien löytämisessä merkittävällä tavalla. 

Miksi?

Hankkeen lähtökohtana olivat havainnot siitä, että hevostilojen määrä on kasvussa ja samoin niillä käytettävän työvoiman tarve kasvaa ja monipuolistuu. Toisaalta talliyrittäjien huomattiin kokevan työllistämiseen liittyvissä asioissa ongelmia, jollaisia ovat esimerkiksi sopivasti koulutetun työvoiman huono saatavuus ja esimerkiksi pienillä talliyrittäjillä kynnys palkata ulkopuolista työvoimaa, vaikka aputyövoiman tarvetta olisikin. Talleilla olevat työtehtävät ovat monipuolisia, pitäen sisällään niin vaativia ammattitehtäviä kuin aputehtäviäkin, joiden tekemiseen riittää pieni perehdytys. 

Tulokset!

Laadullisesti arvioiden hankkeella pystyttiin lisäämään työttömien ihmisten työnsaantimahdollisuuksia sekä taitoja etsiä, hakea ja suunnitella työtä ja työntekoa. Hanke tarjosi monelle nuorelle mahdollisuuden työkokeiluun, uusien asioiden oppimiseen, työllistymiseen jne. Hankkeella pystyttiin myös vaikuttamaan nuorten asenteisiin työntekoa kohtaan. Toisaalta hankkeella lisättiin kestävällä tavalla hevostalliyrittäjien valmiuksia hyödyntää vaihtoehtoisia väyliä työvoiman palkkaamiseen. Yksittäiset hevostalliyrittäjät saivat ohjausta ja opastusta työllistämiseen. Hankkeella pystyttiin myös kasvattamaan työllistämisviranomaisten tietoisuutta hevosalasta työllistäjänä. 

Laajemmasta näkökulmasta katsoen hankkeen tuloksena syntyi foorumi, josta sekä työtön työnhakija että myös työtä tarjoava yritys saivat olennaista tietoa liittyen mm. työsuhdeasioihin, työharjoitteluun ja oppisopimukseen. Tämän foorumin pysyviksi muodoiksi saatiin syntymään toiminnassa mukana olleiden tallien yhteistyöverkosto, jonka ansiosta toimijat tulevat jatkossa saamaan toisiltaan tietoa ja neuvontaa työllistämiseen liittyvistä kokemuksista ja velvoitteista. Lisäksi hankkeen toiminnan aikana laadittu Internet-blogi tulee hyödyttämään toimijoita jatkossa. 

Hankkeen tuloksena luotiin alalle uudenlainen työmalli, ns. yritysyhteistyö. Siinä työttömiä työnhakijoita ja muita vastaavassa tilanteessa olevia pyritään saamaan työelämään tekemällä tiivistä yhteistyötä työllistävien tahojen (talliyrittäjien) kanssa. Yritysten ja työllistettävien kanssa tehtävää työskentelyä hyvin kuvaava termi on työvalmentaminen. Tämän kaltainen työllistymistä tukeva toimintamalli todettiin hankkeessa tarpeelliseksi ja toimivaksi.  

Määrälliset tavoitteet ylittyivät moninkertaisesti, mm. viimeisen vuoden aikana työnhakijakontakteja oli 65 asiakkaan kanssa ja talliyrityskontakteja lähes 200. Työnhakijoista sijoittui talleille 31 työharjoitteluun, 9 työelämävalmennukseen, 8 oppisopimuskoulutukseen ja 8 palkkatuella. Hanke myötävaikutti 8 työnhakijan etenemiseen ja yhden henkilön voimaantumiseen. Hanke synnytti uusia työpaikkoja 7 ja yrityksiä 2.

Jaa tämä sivu sosiaalisessa mediassa: